Miksi bruksismin botox-hoidosta on poistunut Kela-korvaus?

17.3.2026 Kirjoittanut Lääkäri Mimosa Uoti

Hyvä tietää bruksismin botox-hoidosta

• Kela lopetti botuliinihoidon korvaamisen bruksismiin maaliskuussa 2025.

• Hoito ei ole ensisijainen, mutta voi auttaa osaa potilaista

• Tutkimuksissa on nähty erityisesti kivun ja lihasjännityksen vähenemistä

• Hoito arvioidaan aina yksilöllisesti lääkärin vastaanotolla

  
  

Bruksismin botox-hoito ei ole enää Kela-korvattava, mutta se ei tarkoita, että hoito olisi kadonnut. Tässä artikkelissa käydään läpi, miksi korvaus poistui, mitä tutkimukset kertovat ja kenelle hoito voi edelleen sopia.

Lääkäri Mimosa Uoti esittelemässä botuliinitoksiinivalmistetta.

Kela päätti poistaa bruksismin botuliinihoidon Kela-korvattavuuden. Tämä herätti paljon keskustelua sekä potilaiden että ammattilaisten keskuudessa. Tähän asti korvauksen oli saanut botuliinitoksiinivalmisteesta, kun reseptin oli tehnyt hammaslääkäri tai lääkäri.

Muutoksen jälkeen lääkeaine jää kokonaan potilaan maksettavaksi mutta vastaanottokäynnistä voi edelleen saada Kela-korvauksen. Tämän vuoksi botuliinitoksiini ei ole enää sairausvakuutuksessa korvattava lääke bruksismin hoidossa. On kuitenkin tärkeää huomata, että botuliinitoksiinia käytetään edelleen laajasti lääketieteessä, ja joissakin käyttöaiheissa kuten kroonisen migreenin hoidossa, lääkekorvaus on edelleen mahdollinen.

Muutoksen jälkeen moni on varmasti pohtinut, onko botuliinihoidolla edelleen paikkansa bruksismin hoidossa ja millainen rooli botuliinihoidolla on nykyisin bruksismin hoidossa. Tässä artikkelissa kerron bruksismin eri hoitomuodoista ja tutkimustuloksista bruksismin botuliinihoidon vaikuttavuudesta.

Miksi Kela-korvaus poistui ja mitä se tarkoittaa potilaalle

Kelan päätöksen taustalla on ennen kaikkea hoitosuositukset ja niistä tärkeimpänä Purentaelimistön kipu ja toimintahäiriöt (TMD) Käypä Hoito -suositus. Käypä Hoito -suositus ei suosittele botuliinihoitoa vakiintuneena hoitona purentaelimistön kipuihin ja toimintahäiriöihin (TMD). Syynä tähän on liian vähäinen ja ristiriitainen tutkimusnäyttö, eikä hoitoa ole voitu osoittaa tutkimuksissa selvästi paremmaksi kuin muut konservatiiviset hoidot.

Käypä Hoito -suositus ei kuitenkaan kiellä botuliinihoitoja eikä hoitoa ole todettu tehottomaksi. Kela-korvauksiin liittyy vaatimus siitä, että hoito kuuluu vakiintuneeseen hoitosuositukseen tai on muutoin vahvasti näyttöön perustuva. Näistä syistä Kela-korvaus bruksismin botuliinihoidolta päätettiin poistaa.

Käypä Hoito -suosituksessa käydään läpi bruksismin ja muiden purentaelimistön kipu- ja häiriötilojen ensisijaiset hoidot. Näitä ovat potilaan informointi- ja omahoidon ohjaus, leuan liikeharjoitukset, fysioterapia, purentakisko sekä tarvittaessa kipulääkkeet. Näiden hoitojen tavoitteena on vähentää purentaelimistön kipua ja kuormitusta sekä palauttaa normaalia toimintaa. Suosituksessa todetaan, että TMD:n ennuste on yleensä hyvä ja suurin osa potilaista paranee edellä mainituilla konservatiivisilla hoidoilla.

Mikäli kuitenkin oireet jatkuvat, voidaan toisen linjan hoitoina käyttää hoidollisempaa fysioterapiaa, kuten leukalihasten manuaaliterapiaa, kognitiivista käyttäytymisterapiaa, akupunktiota sekä tietyissä tilanteissa jopa kirurgisia hoitoja. Botuliinihoidot mainitaan suosituksessa lähinnä tutkimuksissa tarkasteltuna hoitona, ei suositeltavana hoitolinjana. Tämän vuoksi suosituksessa ei ole mainittu botuliinihoitojen näytönastetta.

Mitä tutkimukset ja kliininen kokemus kertovat botuliinihoidosta bruksismissa

Katsausartikkelissa: Botuliinitoksiini bruksismin hoidossa (PubMed PMID 38151884) tehtiin systemaattinen katsaus RCT-tutkimuksista. Mukaan otettiin 12 tutkimusta, joissa arvioitiin botuliinitoksiini A:n vaikutusta bruksismiin. Arvioituina päätulosmuuttujina oli purentalihasten aktiivisuus (mitattuna EMG-elektromyografia/RMMA-rhythmic masticatory muscle activity), lihaskipu ja unenlaatu. Katsauksessa keskeisinä tuloksina todettiin botuliinihoidolla selkeä lihasaktiivisuuden väheneminen noin puolella tutkituista potilaista. Käytännössä siis purentalihasten yöllinen aktivaatio väheni osalla potilaista. Useissa tutkimuksissa todettiin myös merkittävä lihaskivun väheneminen. Tätä mitattiin VAS-asteikolla. Toisessa systemaattisessa katsauksessa kipu väheni keskimäärin 7.1 → 0.2 vuoden seurannassa (https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/38920857/). Tämä on vahvin löydös kirjallisuudessa, botuliinihoito vaikuttaa erityisesti kipuun sekä lihasjännitykseen.

Ongelma ei siis ole niinkään tehon puute, vaan tutkimusnäytön hajanaisuus ja pieni määrä.

Joissakin tutkimuksissa todettiin myös bruksismitapahtumien vähenemistä ja puremisvoiman vähentymistä, mutta nämä tulokset eivät ole yhteneväisiä. Yksittäinen tutkimus (doi: 10.17219/dmp/186553) totesi unen laadun parantuneen hoidon jälkeen. Tämä on kuitenkin yksittäisen tutkimuksen tulos, joten tämä vaatisi lisää tutkimustuloksia.

Ongelmana bruksismin botuliinihoitojen tutkimuksissa on niiden vähäisyyden lisäksi pienet potilasmäärät ja erittäin vaihtelevat tutkimusasetelmat. Tarvitaan lisää pitkän aikavälin tutkimuksia ja standardoituja hoitoprotokollia.

Vaikka botuliinitoksiini ei kuulu nykyisiin Käypä hoito -suosituksiin bruksismin hoidossa, tutkimusnäyttö ei ole yksiselitteisesti negatiivista, päinvastoin. Tuore systemaattinen katsaus satunnaistetuista tutkimuksista osoittaa, että hoito voi vähentää sekä purentalihasten kipua että lihasaktiivisuutta osalla potilaista. Ongelma ei siis ole niinkään tehon puute, vaan tutkimusnäytön hajanaisuus ja pieni määrä. Tästä huolimatta kliinisessä työssä näen toistuvasti potilaita, jotka saavat botuliinihoidosta merkittävää helpotusta tilanteissa, joissa perinteiset hoidot eivät riitä. Nykytilanne onkin jossain määrin ristiriitainen: hoito, josta on lupaavaa näyttöä ja selkeää kliinistä hyötyä osalle potilaista, jää silti suositusten ja korvattavuuden ulkopuolelle.

Kela-korvauksen poistuminen ei tarkoita, että bruksismin botuliinihoito olisi kadonnut, mutta se on muuttanut hoidon saatavuutta ja kustannuksia. Siksi yksilöllinen arvio on tärkeää. Joillekin potilaille konservatiiviset hoidot riittävät hyvin, mutta toisille botuliinihoito voi edelleen olla merkittävä osa oireiden hallintaa. Omassa työssäni näen usein, että botuliinihoidosta voi olla hyötyä erityisesti potilaille, joilla purentalihasten hypertrofia on selkeä, purentakisko ei riitä oireiden hallintaan, bruksismi aiheuttaa merkittävää kipua tai päänsärkyä ja lihasjännitys häiritsee arkea tai unta. Tällöin hoito voi toimia täydentävänä hoitona muiden keinojen rinnalla, ei niiden korvaajana. Hoidon soveltuvuus arvioidaan aina yksilöllisesti lääkärin vastaanotolla.

Haluatko tietää sopiiko bruksismin botox-hoito sinulle?

Varaa maksuton konsultaatio, jossa arvioidaan tilanteesi ja käydään läpi, voiko botuliinihoito olla sinulle hyödyllinen osa bruksismin hoitoa.

Ajanvaraukseen tästä.

Lisätietoa botox-hoidoista löydät usein kysytyistä kysymyksistä: Botox Turku UKK